Asuntokaupasta on säädetty asuntokauppalaissa ja omakotitalojen (kiinteistöjen) kaupasta maakaaressa. Pääasiassa virhevastuukysymykset on säännelty samalla tavalla, mutta keskeisenä erona on myyjän vastuuaika laatuvirheestä (myyntikohteen ominaisuuksia, arvoa tai käyttötarkoitusta koskeva virhe) mukaan lukien salainen virhe (sellainen virhe, josta kumpikaan osapuoli ei ole kaupantekohetkellä ollut tietoinen). Kiinteistökaupassa vastuuaika on viisi vuotta ja asunto-osakkeen kaupassa kaksi vuotta. Lisäksi asunto-osakeyhtiössä vastuu saattaa useissa tapauksissa olla myös nimenomaan asunto-osakeyhtiöllä (esim. kiinteät rakennelmat, putkistot, vesikatto ym.). Yleensä vakavimmat virheet liittyvät kosteusvaurioihin. Usein kosteusvauriot ovat aiheutuneet rakennusvirheestä, jota kotivakuutus ei yleensä korvaa. Sen sijaan äkilliset viat kotivakuutus normaalisti kattaa (esim. äkillinen putkivuoto, joka ei johdu asennusvirheestä).
Jos kaupan kohteessa havaitaan kaupanteon jälkeen virhe, on ensiarvoisen tärkeätä dokumentoida virhe mahdollisimman hyvin ja antaa myös toiselle osapuolelle mahdollisuus tutustua tilanteeseen. Lukuun ottamatta aivan erityisen kiireellisiä korjauksia (vesivuodot ym. vastaavat) vastapuolelle tulee antaa mahdollisuus ennen korjauksen toteuttamista perehtyä vaurioon, jotta myyjä voi esittää käsityksensä mahdollisesta virheestä ja sen korjauksen toteuttamistavasta. Muussa tapauksessa saattaa syntyä suuria näyttövaikeuksia, mikäli asia etenee oikeudenkäyntiin saakka.
Lisäksi on huomattava, että vaikka edellä mainitut määräajat (5 ja 2 vuotta) ovat varsin pitkiä, tulee ostajan reklamoida virheestä kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta. Perusteeton odottaminen voi johtaa siihen, että oikeus hyvitykseen (hinnanalennus, vahingonkorvaus) tai purkuun menetetään. Kuluttajariitalautakunta on katsonut, että pääsääntöisesti reklamaatio myyjälle tulisi tehdä viimeistään 4-5 kuukauden kuluessa siitä, kun virhe on havaittu. Asiassa ei siten tule jäädä odottamaan edellä mainittuja vuosimääräaikoja. Tämän vuoksi onkin suositeltavaa kääntyä asiassa lakimiehen puoleen mahdollisimman nopeasti virheen havaitsemisen jälkeen.
Mahdollisia seuraamuksia virhetapauksissa ovat hinnanalennus tai vahingonkorvaus. Äärimmäisissä tilanteissa myös kaupan purkaminen on mahdollista. Hinnanalennuksen määristä syntyy usein erimielisyyksiä, koska esimerkiksi korjaukset toisaalta parantavat kohdetta, kun vanhoja materiaaleja korvataan uusilla. Tällaista tason parantumista myyjä ei ole velvollinen korvaamaan. Yleisenä sääntönä onkin, että ostajalla on oikeus hinnanalennukseen, minkä määrän lähtökohtana on virheen korjaamisesta aiheutuvien kulujen määrä vähennettynä mahdollisella tason korottumisella. Ostajalle saattaa syntyä myös erilaisia muita kuluja kohteen virheen vuoksi (esimerkiksi vuokrakulut korjausaikana, arviointikulut jne.), joista myyjä saattaa tietyin edellytyksin joutua vastaamaan. Toisaalta kaikkia aivan vähäisenä pidettäviä virheitä myyjä ei ole käytetyn asunnon kaupassa velvollinen korvaamaan. Jonkinlaisena ”kipukynnyksenä” oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on pidetty noin 3-4 %:n korjauskustannuksia kauppahinnasta laskettuna. Virheen tulee siis olla sellainen, että sillä olisi ollut vaikutusta kauppahintaan, jos se olisi ollut jo etukäteen tiedossa.
Toimistomme asianajajilla on vuosien kokemus kiinteistö- ja asuntokauppariidoista sekä myyjien että ostajien avustajina. Lisäksi meillä on hyvät yhteydet rakennusalan ammattilaisiin (mm. kauppakamarin hyväksymät tavarantarkastajat) ja toimimme Suomen omakotiliiton lakineuvojina kaikkiin asumiseen liittyvissä kysymyksissä.
Asunto- ja kiinteistökauppariidat käsitellään ensiasteena käräjäoikeudessa, minkä tuomiosta on mahdollisuus valittaa hovioikeuteen. Jatkovalitus korkeimmalle oikeudelle edellyttää valituslupaa. Myös kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksia asunto- ja kiinteistökauppariidoissa, vaikka molemmat osapuolet olisivat yksityishenkilöitä. Yleensä oikeusturvavakuutus kattaa ko. kauppoihin liittyvät riitaisuudet, jos kysymys on vakituisesta asunnosta taikka omassa käytössä olevasta vapaa-ajan asunnosta.