Konkurssi
Velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssissa selvitetään yrityksen velat, myydään omaisuus ja jaetaan rahat velkojille. Konkurssi voi olla velkoja-aloitteinen tai velallinen voi itse hakeutua konkurssiin.
Velallista voidaan pitää maksukyvyttömänä, jos
- velallinen ilmoittaa olevansa maksukyvytön,
- velallinen on lakkauttanut maksunsa,
- ulosotossa on konkurssihakemusta edeltävän 6 kk:n aikana ilmennyt, ettei velalliselta kerry varoja saatavan täydeksi suorittamiseksi tai
- kirjanpitovelvollinen velallinen ei viikon kuluessa velkojan todisteellisen maksukehotuksen saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Velkojan on tehtävä konkurssihakemus 3 kk kuluessa mainitun määräajan päättymisestä. Maksukehotuksessa on mainittava saatavan peruste ja määrä. Lisäksi siinä on ilmoitettava, että velkoja voi vaatia velallisen asettamista konkurssiin, jollei velkaa makseta määräajassa maksukehotuksen saamisesta.
Velallisen konkurssiin asettamista voi vaatia velkoja, jonka saatava velalliselta:
- perustuu lainvoimaiseen tuomioon tai muuhun täytäntöönpanoperusteeseen,
- perustuu velallisen allekirjoittamaan sitoumukseen, jota velallinen ei ilmeisesti tule kiistämään tai
- on muuten niin selvä, ettei sen oikeellisuutta voida perustellusti epäillä.
Velkoja-aloitteinen konkurssi selvittää tehokkaasti velallisen mahdollisuudet suorittaa velkojan saatava. Huomattava osa konkurssihakemuksista jätetäänkin sillensä, koska velallinen suorittaa velkojalle tämän saatavan.
Velallisaloitteisella konkurssilla voidaan ehkäistä esim. konkurssivelallisen toimijoiden henkilökohtaista riskiä joutua vahingonkorvausvastuuseen. Tällainen tilanne saattaa tulla tarkasteltavaksi, kun toimintaa jatketaan, vaikka yhtiön toiminnalle ei enää ole tosiasiallisia edellytyksiä.
Konkurssimenettelyssä velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun.
Toimistomme ja konkurssiasiat
Toimistollamme on usean kymmenen vuoden käytännön kokemus satojen konkurssipesien pesänhoidosta. Lisäksi toimistomme lakimiehet ovat toimineet myös konkurssipesien julkisselvittäjinä sekä yrityssaneerausten selvittäjinä ja valvojina. Toimistomme ammattitaitoon konkurssiasioiden hoidossa ovat luottaneet niin julkiset kuin yksityisetkin tahot. Toimistollamme on riittävä ja kokenut henkilökunta konkurssipesien hoitoon ja toteutamme aina konkurssipesien hoidon konkurssilaissa määrätyllä tavalla, eli joutuisasti ja kustannustehokkaasti.
Yrityssaneeraus
Yrityssaneerauksen tavoitteena on taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen, mutta jatkamiskelpoisen yrityksen toiminnan jatkumisen turvaaminen ja yrityksen maksykyvyn parantaminen saneerauksen avulla.
Käräjäoikeus määrää velallisyhtiöön ja velkojiin nähden riippumattoman ulkopuolisen selvittäjän, joka laatii saneerausohjelmaehdotuksen. Yrityssaneerauksessa yhtiön johto jatkaa edelleen liiketoimintaa. Tiettyihin toimiin, esim. omaisuuden myynteihin, on kuitenkin saatava selvittäjän suostumus.
Laadittava saneerausohjelmaehdotus esitetään velkojille hyväksyttäväksi ja riittävän enemmistön hyväksynnän jälkeen käräjäoikeus vahvistaa saneerausohjelman. Saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen yritys alkaa toteuttaa vahvistettua saneerausohjelmaa ja itse saneerausmenettely päättyy. Tässä vaiheessa myös saneerausmenettelymerkintä kaupparekisteristä poistuu.
Saneerausmenettelyn aikana yrityksen tulee kyetä selviytymään saneerausmenettelyn aikaisista juoksevista kuluistaan sekä saneerausmenettelyn kustannuksista, eikä uutta velkaa saa syntyä. Tämän vuoksi yrityssaneeraukseen tuleekin hakeutua riittävän ajoissa, kun yrityksellä on vielä kassavirtaa.
Saneerausmenettelyn aloittaminen merkitsee mm. perintä- ja maksukieltoa saneerausmenettelyn piiriin kuuluville veloille ja helpottaa välittömästi yhtiön taloudellista tilaa. Saneerausvelkaan kohdistuva mahdollinen ulosmittaus raukeaa eikä saneerausmenettelyn alettua velalliseen saa kohdistaa toimenpiteitä saneerausvelan perimiseksi. Poikkeuksellisessa tilanteessa käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä maksu- ja perintäkiellon olemaan voimassa väliaikaisena jo hakemuksen jättämisen jälkeen.
Maksu- ja perintäkiellolla siis jäädytetään tilanne saneerausmenettelyn piiriin kuuluvien velkojen osalta ja selvittäjän laatimassa saneerausohjelmassa sitten määrätään saneerausmenettelyn piiriin kuuluvien velkojen maksuaikataulusta ja mahdollisista vakuudettomien velkojen pääomien ja korkojen leikkaustarpeesta.
Yrityssaneerauksen muita tervehdyttämistoimia voivat olla mm.
- mahdollisuus tietyin edellytyksin päättää tarpeettomia sopimuksia poikkeavin ehdoin (esim. vuokra-sopimus, leasingsopimus tai määräaikainenkin sopimus),
- työsuhteiden päättäminen 2 kk:n irtisanomisajalla, vaikka työntekijän irtisanomisaika muutoin olisi pidempi tai
- kannattamattomia liiketoiminnan osia voidaan lakkauttaa.
Kunkin yrityksen tilanne on yksilöllinen ja jatkamis- ja tervehdyttämiskelpoisuuden arviointi ja maksuohjelman laatiminen vaativat niin yrityssaneerausprosessin, kuin taloudellisten seikkojenkin asiantuntemusta. Saneerausmenettelyn on oltava myös velkojille konkurssia parempi vaihtoehto, joten saneerausmenettely ei onnistu pelkästään esimerkiksi mahdollisimman suuren velkojen leikkauksen avulla. Maksuohjelmaa laadittaessa onkin otettava huomioon taloudellisten tunnuslukujen ja maksukyvyn lisäksi myös esimerkiksi yhtiön omaisuus sekä omaisuudesta saatava kertymä mahdollisessa konkurssitilanteessa.
Toimistomme ja yrityssaneeraus
Toimistollamme on vankka asiantuntemus ja kokemus eri alan yritysten yrityssaneerausasioiden hoitamisesta menestyksellisesti. Toimistomme ammattitaitoon yrityssaneerausasioissa luottavat niin julkisen, kuin yksityisenkin sektorin asiantuntevat ja kokeneet toimijat. Vuosien varrella moni velallinen onkin selvinnyt taloudellisesta ahdingosta realistisen ja oikein mitoitetun saneerausohjelman avulla. Asiallisella ja oikein mitoitetulla yrityssaneerausohjelmalla myös velkojat pääsevät selvästi parempaan taloudelliseen lopputulokseen, kuin mitä velkojat saisivat jako-osuuteena konkurssitilanteessa.