Lapsen asuminen ja huolto
Lapsella voi olla vain yksi virallinen osoite, mutta lapsen asuminen voidaan järjestää vuoroasumisena tai siten, että lapsi asuu jommankumman vanhempansa luona. Lapsen huolto toteutetaan joko yksinhuoltona tai yhteishuoltona. Yhteishuollossa vanhemmat tekevät lasta koskevat päätökset yhdessä ja yksinhuollossa lasta koskevat päätökset tekee toinen vanhempi yksin. Mainitut päätökset voivat koskea esimerkiksi lapsen nimeä, hoitoa, koulua ja uskontoa. Huoltaja on samalla lapsen edunvalvoja ja huolehtii lapsen taloudellisista asioista lainsäädännön mukaisesti.
Tapaamisoikeus
Tapaamisoikeus tarkoittaa lapsen oikeutta tavata sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei virallisesti asu. Lapselle voidaan vahvistaa myös oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, joka ei kuitenkaan ole lapsen vanhempi (esimerkiksi isovanhempi), mikäli suhde on verrattavissa lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. On syytä huomioida, että lapsen tapaamisoikeus ei ole sidoksissa lapsen huoltajuuteen.
Elatus
Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta oman kykynsä mukaan. Molempien vanhempien elatuskyky arvioidaan siten erikseen. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa vanhemman ikä, työkyky ja käytettävissä olevien varojen määrä. Vanhempi voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua, jos hän ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta, lapsi ei asu pysyvästi vanhemman luona tai lapsi asuu vuorotellen hänen ja toisen vanhemman tai muun virallisen huoltajansa luona. Mikäli lapsi asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona, elatusapuvelvollisuus voidaan vahvistaa kummalle vanhemmalle tahansa.
Vanhemmat voivat sopia lapsen asumisesta, huoltajuudesta, tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta keskenään. Ensisijaisesti tavoitteena onkin, että vanhemmat pääsisivät tuomioistuinprosessin välttämiseksi sovintoon mainittujen asioiden osalta. Mikäli vanhemmat pääsevät asiassa sopimukseen, on kuitenkin tärkeä vahvistuttaa sopimus joko tuomioistuimessa tai sosiaalitoimessa. Vahvistettu sopimus voidaan pannan täytäntöön kuten käräjäoikeuden tuomio.
Sopimusta laatiessa on erittäin tärkeä ymmärtää, mitä on sopimassa. Sopimuksen tulee olla riittävän yksityiskohtainen, jotta tulevilta erimielisyyksiltä vältyttäisiin.
Tilanteista riippuen vanhemmat eivät kuitenkaan aina pääse sovintoon ja asia tulee saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Myös tuomioistuinprosessissa asia pyritään ensisijaisesti sopimaan, mikäli molemmat osapuolet antavat siihen suostumuksensa.
Toimistomme hoitaa myös lapsen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyviä asioita.