Rikoksesta epäily
Rikoksesta epäillyn kannattaa yleensä hankkia oikeudellista apua mahdollisimman nopeasti, varsinkin jos on kyse vakavasta rikosepäilystä taikka epäselvästä jutusta. Viimeistään oikeudenkäynnissä tarvitaan yleensä avustaja, jos syyte on riitautettu tai koskee vakavaa rikosta. Myönnetyissäkin jutuissa on syytä hankkia avustaja, jos asiassa on kyse suurista tai epäselvistä vahingonkorvauksista.
Yleensä kotivakuutukseen liittyvä oikeusturvavakuutus ei kata epäillylle avustajan käytöstä aiheutuneita kustannuksia. Liikennejutuissa ja joissakin tuottamuksellisissa (ei-tahallisissa) asioissa oikeusturvan saaminen on kuitenkin mahdollista. Hoidamme mahdollisen vakuutusturvan selvittämisen toimeksiannon yhteydessä. Jos syyte hylätään oikeudessa tai sitä ei nosteta, aiheetta epäillyllä on oikeus saada valtiolta korvaus avustajan käyttämisestä aiheutuneista kuluista.
Pienituloisilla on oikeus saada valtion varoin kustannettua oikeusapua, jota voi antaa myös yksityinen asianajaja. Selvitämme toimeksiannon yhteydessä mahdollisuuden kokonaan tai osittain maksuttomaan oikeusapuun.
Pidätetyllä tai vakavasta rikoksesta epäillyllä on oikeus saada tulorajoista riippumatta oikeusapua valtion kustannuksella. Tällöin oikeus määrää epäillylle ns. puolustajan. Tässäkin tapauksessa voi käyttää yksityistä asianajajaa.
Heti tapahtuman jälkeen kannattaa ottaa ylös todistajien henkilötiedot. Jos on kyse esimerkiksi molemminpuolisesta tappelusta tai hätävarjelusta, kannattaa hankkiutua mahdollisimman pian lääkäriin vammojen dokumentoimista varten. (ks. rikoksen uhri)
Käräjäoikeuden tuomiosta on mahdollista valittaa hovioikeuteen. Ennen valitusta tulee ilmoittaa seitsemän päivän kuluessa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden kansliaan. Valitus tulee toimittaa käräjäoikeuden kansliaan 30 päivän kuluessa tuomiosta lukien.
Rikoksen uhri
Rikoksen uhriksi joutuneen kannattaa yleensä hankkia oikeudellista apua mahdollisimman nopeasti.
Rikosprosessi jakautuu kolmeen osaan: poliisin suorittamaan esitutkintaan, virallisen syyttäjän syyteharkintaan ja oikeudenkäyntiin tuomioistuimessa. Asianajaja voi olla mukana jo esitutkintavaiheessa ja poliisikuulusteluissa. Virallinen syyttäjä on poliisista riippumaton ja tekee poliisin esitutkintapöytäkirjan nojalla syyteharkinnan eli päättää, nostaako hän asiassa syytteen käräjäoikeudessa. Kun asia on tullut käräjäoikeudessa vireille, sen käsittelystä tulee ilmoitus asianosaisille. Viimeistään tuossa vaiheessa on syytä ottaa yhteys avustajaan, koska yleensä tuossa vaiheessa käräjäoikeus pyytää asianomistajalta kirjallista vahingonkorvausvaatimusta.
Yleensä kotivakuutukseen liittyvä oikeusturvavakuutus kattaa avustajan käytöstä aiheutuneet kustannukset. Lisäksi pienituloisilla on oikeus saada valtion varoin kustannettua oikeusapua, jota voi antaa myös yksityinen asianajaja. Perheväkivallan ja seksuaalirikoksen uhrilla on oikeus saada tulorajoista riippumatta oikeusapua valtion kustannuksella. Tässäkin tapauksessa voi käyttää yksityistä asianajajaa. Toimistomme hoitaa varsinaisen avustamisen lisäksi myös oikeusturva- tai oikeusapuhakemuksen laatimisen. Jutun päätyttyä huolehdimme korvauksen perimisestä ulosoton kautta taikka laadimme hakemuksen rikosvahingosta valtiokonttorille. Valtiokonttori korvaa yleensä vain henkilöön kohdistuvat vahingot (kipu- ja särky, kärsimys, pysyvä haitta, ansionmenetys ym.).
Heti tapahtuman jälkeen kannattaa ottaa ylös todistajien henkilötiedot ja hankkiutua lääkäriin vammojen dokumentoimista varten. Rikosilmoitus on syytä tehdä mahdollisimman pian. Tapauksesta riippuen varsinainen asianomistajan kuulustelu tehdään heti rikosilmoitusta vastaanotettaessa tai vaihtoehtoisesti siihen kutsutaan myöhemmin. Yleensä tuolloin korvausmäärät eivät ole vielä selvillä ja poliisille kannattaa ilmoittaa, että korvausvaatimukset esitetään vasta oikeudenkäynnissä. Vakavissa jutuissa kannattaa ilmoittaa poliisille, että asiassa halutaan antaa loppulausunto ennen kuin asia siirtyy syyttäjälle.
Kaikista teon aiheuttamista kuluista tulee pitää kirjaa ja säilyttää tositteet oikeudenkäyntiä varten. Lisäksi on syytä pitää kirjaa kipujen kestosta ja lääkkeiden käyttöajoista, koska ne vaikuttavat kivusta ja särystä vaadittavan korvauksen suuruuteen.
Joissakin tapauksissa syyttäjä saattaa ilmoittaa, että hän ei nostakaan asiassa syytettä oikeudessa. Tällöin asianomistajalla on mahdollisuus viedä asia itse oikeuteen. Tällaisissa tapauksissa on lähes välttämätöntä käyttää avustajaa. Käräjäoikeuden tuomiosta on mahdollisuus valittaa hovioikeuteen. Ennen valitusta tulee ilmoittaa seitsemän päivän kuluessa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden kansliaan. Valitus tulee toimittaa käräjäoikeuden kansliaan 30 päivän kuluessa tuomion antamisesta.
Rikosuhripäivystyksestä on mahdollisuus saada puhelimitse lakimiesapua ja muuta tukea, kuten tukihenkilön mukaan oikeuteen.