Testamentti
Testamentti on määrämuotoinen asiakirja, jossa henkilö ilmaisee viimeisen tahtonsa siitä, miten hän haluaa omaisuutensa jaettavan kuoleman jälkeen. Testamentteja voidaan jaotella usealla eri tavalla, mutta yleisimpiä testamenttimuotoja ovat yleistestamentti, erityisjälkisäädös (legaatti), puolisoiden keskinäinen testamentti, käyttöoikeustestamentti sekä hallintaoikeustestamentti. Testamentin määrämuotoisuudella tarkoitetaan sitä, että testamentti tulee laatia lain säännösten mukaisesti, jotta se on pätevä. Mikäli muotomääräyksiä ei noudateta, voidaan testamentti tietyissä tilanteissa julistaa pätemättömäksi.
Internet tarjoaa valmiita asiakirjamalleja testamentin laatimiseen, mutta valmiit asiakirjat eivät huomioi Sinun henkilökohtaista tilannettasi. Puutteelliset tai epäselvät testamentit voivat aiheuttaa pitkäkestoisia ja kalliita tulkintariitoja sekä muita hankaluuksia perillisten välillä. Puutteellisesti laaditun testamentin seurauksena lopulta omaisuutesi ei välttämättä tulekaan jaetuksi tahtosi mukaisesti.
Testamenttia laatiessa kannattaakin ehdottomasti tukeutua jäämistöoikeuden ammattilaiseen. Laadimme yhdessä Sinun toiveittesi mukaisen testamentin ja pyrimme ennakoimaan mahdollisimman hyvin tulevaa perinnönjakotilannetta.
Hyvä testamentti on täsmällinen sekä yksiselitteinen, jolloin pystytään välttymään perillisten välisiltä erimielisyyksiltä sekä varmistumaan mahdollisimman hyvin, että omaisuutesi tulee jaetuksi Sinun tahtosi mukaisesti.
Edunvalvontavaltakirja
Usein testamentin laadinnan yhteydessä asiakkaamme haluavat laatia myös edunvalvontavaltakirjan. Edunvalvontavaltuutus onkin perinteistä viranomaisvetoista edunvalvontaa joustavampi vaihtoehto. Toinen yleinen syy edunvalvontavaltuutuksen laatimiselle joustavuuden ohella on yksinkertaisesti se, että ihmiset haluavat jonkun heille läheisen henkilön huolehtivan tarvittaessa heidän asioistaan esimerkiksi viranomaisen sijaan.
Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jolla valtuutat valitsemasi henkilön huolehtimaan sinun taloudellisista ja/tai henkilöä koskevista asioistasi sellaisessa tilanteessa, jossa et itse kykene niistä huolehtimaan esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden seurauksena. Valtakirja määrittelee siten sen, kuka asioitasi saa hoitaa ja miten. Edunvalvontavaltuutuksesta säännellään laissa edunvalvontavaltuutuksesta. Laki asettaa valtuutukselle myös tietyt raamit, joiden tunteminen on tärkeää, jotta valtakirjaa voidaan hyödyntää tarkoitetulla tavalla.
Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen. Edunvalvontavaltakirjaa tuleekin toimittaa viranomaisen vahvistettavaksi vasta sitten, kun sen käyttötarve on tullut ajankohtaiseksi.
On huomattava, että edunvalvontavaltakirja tulee olla laadittu muotomääräyksiä noudattaen, jotta se olisi pätevä. Senkin vuoksi tämänkin asiakirjan laadinnan kohdalla on suositeltavaa tukeutua oikeudenalan tuntevaan asiantuntijaan.
Perunkirjoitus
Perukirja on määrämuotoinen selvitys kuolinpesän osakkaista, perittävän siviilisäädystä, mahdollisista testamentinsaajista sekä perittävän varoista ja veloista. Perukirja ilmaisee kuolinpesän varallisuustilanteen, jonka vuoksi se toimitetaan Verohallinnolle perintöverotuksen toimeenpanemista varten.
Perunkirjoitus on pidettävä jokaisen Suomessa kuolleen henkilön jälkeen, ja se onkin ensimmäisiä vaiheita kuolinpesän asioiden selvittämisessä. Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus on sillä henkilöllä, jonka hallussa kuolinpesä on tai joka tuntee parhaiten kuolinpesän tilan. Yleensä tällainen henkilö on perittävän puoliso tai lapsi.
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. On tärkeä tiedostaa, että perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönnistä voi seurata pahimmillaan kuolinpesän osakkaalle henkilökohtainen velkavastuu, mikäli kuolinpesä on velkainen. Perunkirjoituksen toimittamiseen on mahdollista hakea lisäaikaa Verohallinnolta.
Pesänselvitys ja perinnönjako
Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesässä alkaa pesänselvitys. Kuolinpesän velat on maksettava ja tarvittaessa kuolinpesän omaisuutta on myytävä. Pesänselvitys voidaan toimittaa joko osakkaiden tai heidän valtuuttamansa henkilön toimesta taikka kuolinpesään voidaan hakea käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä. Ennen perinnönjakoa kuolinpesän tiedossa olevat velat tulee olla maksettu tai siihen tarvittavat varat on siirretty erityiseen hoitoon.
Kun kuolinpesä on selvitetty, voidaan kuolinpesässä suorittaa perinnönjako. Mikäli perittävä oli avioliitossa eikä avio-oikeutta ole poissuljettu avioehtosopimuksella suoritetaan ositus ennen varsinaista perinnönjakoa.
Perinnönjako voidaan suorittaa joko sopimusjakona tai toimitusjakona. Sopimusjako tarkoittaa sitä, että kuolinpesän osakkaat voivat vapaasti sopia siitä, kuinka perintö jaetaan. Sopimusjaon toteutuminen edellyttää kuolinpesän osakkailta yksimielisyyttä.
Toimitusjaossa perinnönjaon suorittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Perinnönjako on suoritettava toimitusjakona, mikäli joku kuolinpesän osakas, leski tai pesäosuuden luovutuksensaaja sitä vaatii taikka jos jonkun osakkaan osuus perinnöstä on ulosmitattu. Pesänjakajaksi tulee määrätä tehtävään sopiva esteetön henkilö, jolla on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto. Käräjäoikeus varaa kuolinpesän osakkaille mahdollisuuden lausua käsityksensä pesänjakajan henkilöllisyydestä.
Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija voi toimia ilman käräjäoikeuden määräystä pesänjakajana, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista henkilöä ole määrätty pesänjakajaksi. Sanottu edellyttää kuitenkin, ettei pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija ole kuolinpesän osakas.
Perinnönjaosta tulee laatia jakokirja, jonka jokaisen pesän osakkaan tulee allekirjoittaa ja allekirjoituksen tulee olla kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama. Toimitusjaossa jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja.
Kuolinpesän osakkailla on mahdollisuus moittia toimitusjakoa. Moitekanne on nostettava muita kuolinpesän osakkaita vastaan perittävän kotipaikan käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluttua jaon toimittamisesta lukien. Sopimusjakoa ei puolestaan voida moittia sen sisällön osalta vaan ainoastaan muotovirheen perusteella. Sisällöllisesti sopimus sitoo kuolinpesän osakkaita.