Kattelus & Ruokola - Takaisin etusivulle

RIKOKSESTA EPÄILTY

Rikoksesta epäillyn kannattaa yleensä hankkia oikeudellista apua mahdollisimman nopeasti, varsinkin jos on kyse vakavasta epäilystä taikka epäselvästä jutusta. Viimeistään oikeudenkäynnissä tarvitaan yleensä avustaja, jos syyte on riitautettu taikka jos on kyse vakavista syytteistä. Lisäksi myönnetyissäkin jutuissa on syytä hankkia avustaja, jos asiassa on kyse suurista tai epäselvistä vahingonkorvauksista.

Rikosprosessi jakautuu kolmeen osaan: poliisin suorittamaan esitutkintaan, virallisen syyttäjän syyteharkintaan ja oikeudenkäyntiin tuomioistuimessa. Asianajaja voi olla siis mukana jo esitutkintavaiheessa ja mm. läsnä poliisikuulusteluissa. Virallinen syyttäjä on poliisista riippumaton ja tekee poliisin esitutkintapöytäkirjan nojalla syyteharkinnan eli päättää, nostaako hän asiassa syytteen käräjäoikeudessa. Kun asia on tullut käräjäoikeudessa vireille, sen käsittelystä tulee ilmoitus asianosaisille. Viimeistään tuossa vaiheessa on syytä ottaa yhteys avustajaan. Myönnetyissä jutuissa epäillyn kannattaa monesti vielä ennen oikeudenkäyntiä pyrkiä sopimaan ainakin korvauskysymykset, koska tällöin voi säästää huomattavasti oikeudenkäyntikuluja. Joissakin jutuissa syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta, jos asianosaiset ovat päässeet sovintoon. Toimistomme avustaa luonnollisesti myös em. sovintoneuvotteluissa.

Yleensä kotivakuutukseen liittyvä oikeusturvavakuutus ei kata epäillyn osalta avustajan käytöstä aiheutuneita kustannuksia. Liikennejutuissa tai joissakin tuottamuksellisissa (ei-tahallisissa) asioissa oikeusturvan saaminen on kuitenkin mahdollista. Hoidamme mahdollisen vakuutusturvan selvittämisen toimeksiannon yhteydessä. Jos syyte hylätään oikeudessa taikka jos syytettä ei edes nosteta, aiheetta epäillyllä on oikeus saada valtiolta korvaus avustajan käyttämisestä aiheutuneista kuluistaan.

Keski- ja pienituloisilla on oikeus saada valtion varoin kustannettua oikeusapua, jota voi antaa myös yksityinen asianajaja. Avustajan saaminen edellyttää pienemmissä asioissa sitä, että syyte on kiistetty taikka että siinä on riitautettuja korvaus-vaatimuksia. Monesti pahoinpitelyn asianomistajat vaativat mm. korvausta henkisestä kärsimyksestä, vaikka siihen ei ole pääsääntöisesti pahoinpitelyrikoksen perusteella oikeutta. Selvitämme toimeksiannon yhteydessä mahdollisuuden kokonaan tai osittain maksuttomaan oikeusapuun.

Pidätetyllä taikka vakavasta rikoksesta epäillyllä on oikeus saada tulorajoista riippumatta oikeusapua valtion kustannuksella. Tällöin oikeus määrää epäillylle ns. puolustajan. Tässäkin tapauksessa voi käyttää yksityistä asianajajaa.

Heti tapahtuman jälkeen kannattaa ottaa ylös todistajien henkilötiedot. Jos on kyse esim. molemminpuolisesta tappelusta taikka hätävarjelusta, kannattaa hankkiutua mahdollisimman pian lääkäriin vammojen dokumentoimista varten. (ks. rikoksen uhri)

Käräjäoikeuden tuomiosta on aina mahdollisuus valittaa hovioikeuteen. Ennen valitusta tulee ilmoittaa seitsemän päivän kuluessa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden kansliaan. Valitus tulee toimittaa käräjäoikeuden kansliaan 30 päivän kuluessa tuomiosta lukien.

Takaisin palveluihin


Asianajotoimisto Kattelus, Ruokola & Mukkala Oy
Kalevankatu 6-8 III krs, 60100 Seinäjoki | Puh. (06) 429 7000, fax (06) 429 7034

© Asianajotoimisto Kattelus, Ruokola & Mukkala Oy